Meillä on seinä!

Viime viikolla talon lattiasta hiottiin pois betoniliima ja sen jälkeen pääsimme väliseinien tekoon. Tämä on tosi jännittävä vaihe rakentamisessa - vähitellen paperille piirretty suunnitelma alkaa konkretisoitua 😊

 

Ensin piirsimme tussilla huoneiden ääriviivat lattiaan – tämä on tarkka vaihe, jotta seinistä tulee suorat ja huoneista oikeankokoiset. Lasermitta on tässä puuhassa oiva apuväline. Pariin kertaan vielä tarkistimme mittailumme tulokset, kunnes olimme tyytyväisiä.

Lattialämmityksen vuoksi kiinnitimme seinien alajuoksut tarkoitukseen sopivalla liimalla – ensin bitumikaistale betonia vasten ja siihen sitten alajuoksu päälle. Yläjuoksuja kiinnitettäessä hirsitalossa jätetään yläjuoksun ja kattorimoituksen väliin sopiva painumavara – lamellihirsi painuu noin sentin per metri eli meillä noin 2,5 cm. Me jätimme painumavaraa kuitenkin nelisen senttiä, ja pitkien ruuvien avulla tämä rako syntyi helposti. Päätimme laittaa väliseinätolpatkin paikoilleen osaan huoneista ennen kuin jatkamme ylä- ja alajuoksujen asentamista loppuihin huoneisiin. Näin sähkömieskin pääsee vetämään sähköjohtoja paikoilleen.

Keittiön ja vaatehuoneen seinien puurungon valmistuttua päätimme välillä levyttää keittiön seinän, jotta minä pääsen levittämään tasoitetta, hiomaan ja maalaamaan 😅 Osan väliseinistä siis levytämme, osaan tulee hirsipaneelit. Kaikkia seiniä emme halunneet hirrelle, siihen kyllästyisimme helposti. Levytettyjä seiniä sen sijaan voi maalailla ja tapetoida vaikka vuosittain, jos vaihtelunhalu iskee😁

Kylläpä oli hieno tunne, kun ensimmäinen seinä valmistui. Alkaa vähitellen näyttää siltä, että täällä vielä joskus asutaan 👍

 

Keramiikkapajassa tein talollemme katunumeron, 19. Vielä ei ole varmaa, pääsevätkö numerot talon seinälle vai ehkä postilaatikon kylkeen.. Edellisessä postauksessani kerroin kotitontuista, jotka odottavat pääsyä uuteen kotiin. Unohdin kertoa, että heidän oma savitalonsa on jo valmistunut ja löytänee paikkansa puutarhastamme.